monet valmentajat, urheilijat ja urheilulääketieteen työntekijät uskovat havaintojen ja kokemusten perusteella, että hieronnasta voi olla keholle useita etuja, kuten lisääntynyt verenkierto, vähentynyt lihasjännitys ja neurologinen kiihtyvyys sekä lisääntynyt hyvänolon tunne. Hieronta voi tuottaa mekaanista painetta, jonka odotetaan lisäävän lihasten noudattamista, mikä lisää nivelten liikerataa, vähentää passiivista jäykkyyttä ja vähentää aktiivista jäykkyyttä (biomekaaniset mekanismit). Mekaaninen paine voi auttaa lisäämään verenkiertoa lisäämällä arteriolaarista painetta sekä lisäämällä lihasten lämpötilaa hankauksesta. Hierontatekniikasta riippuen lihakseen kohdistuvan mekaanisen paineen odotetaan lisäävän tai vähentävän hermovirhettä Hoffman-refleksillä (neurologiset mekanismit) mitattuna. Hieronnan jälkeen tapahtuvat muutokset parasympaattisessa aktiivisuudessa (mitattuna sykkeellä, verenpaineella ja sykevälivaihtelulla) ja hormonitasoissa (mitattuna kortisolitasoilla) johtavat rentoutumisvasteeseen (fysiologiset mekanismit). Ahdistuksen väheneminen ja mielialan paraneminen aiheuttavat myös rentoutumista (psykologisia mekanismeja) hieronnan jälkeen. Siksi näiden hieronnan etujen odotetaan auttavan urheilijoita parantamalla suorituskykyä ja vähentämällä loukkaantumisriskiä. Suppeassa tutkimuksessa on kuitenkin selvitetty harjoitusta edeltävän hieronnan vaikutuksia suorituskykyyn ja vammojen ehkäisyyn. Hieronta tapahtumien välillä on laajalti tutkittu, koska uskotaan, että hieronta voisi auttaa parantamaan palautumista ja valmistaa urheilijoita seuraavaan tapahtumaan. Valitettavasti hyvin vähän tieteellistä tietoa on tukenut tätä väitettä. Suurin osa hieronnan psykologisia vaikutuksia koskevasta tutkimuksesta on tullut siihen tulokseen, että hieronnalla on myönteisiä vaikutuksia palautumiseen (psykologiset mekanismit). Liikunnan jälkeisen hieronnan on osoitettu vähentävän lihasten arkuutta, mutta hieronnalla ei ole vaikutusta lihasten toimintakyvyn heikkenemiseen. Huolimatta uskomuksesta, että hieronnasta on hyötyä urheilijoille, erilaisten hierontatyyppien (esim.petrissage, effleurage, kitka) tai hieronnan sopivan ajoituksen (ennen harjoitusta vs. harjoituksen jälkeen) vaikutukset suorituskykyyn, vammasta toipumiseen tai vammojen ehkäisymenetelmänä eivät ole selvät. Selitykset puuttuvat, sillä jokaisen hierontatekniikan mekanismeja ei ole laajasti tutkittu. Siksi tässä artikkelissa käsitellään hieronnan mahdollisia mekanismeja ja käsitellään hieronnan rajallista näyttöä suorituskyvystä, palautumisesta ja lihasvammojen ehkäisystä. Aiemman tutkimuksen rajallisuutta kuvataan ja suositellaan jatkotutkimusta.